Skip to content

Kustannussäästö

Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu kuormittaa päiväkodeissa ja kouluissa ammattihenkilöstöä, joilla ei ole asiaan riittävää koulutustaustaa, tai työnohjauksellista tukea. Tehtyjen arvioiden mukaan lähes joka kolmas lapsi tai nuori oirehtii tunnepitoisesti, pystymättä siihen adaptiiviseen suoriutumisen tasoon, mihin lapsen kykytekijät hänet mahdollistaisivat. Kun ajatellaan 80-lukua ja nykyhetkeä, kun ajatellaan vaikkapa 35 vuoden siirtymää menneisyydestä tähän hetkeen, ja kun ajatellaan lasten/nuorten oireilun määrää, osa vaipuu, osa oireilee ulospäin, mutta kaikki oireilijat ovat enemmän tai vähemmän kyvyttömiä strukturoitumaan opetukselliseen vuorovaikutukseen, kysymys ei ole neurologisesta rappeumasta, vaan kysymys on vanhemmuuden ja aikuisen läsnäolon epävakaudesta lapsen elämässä. Tämä johtuu omalta osaltaan yhteiskunnan tilasta, mutta aiheuttaa lapselle sen olotilan, että aikuisuuden muovaama raami ei riitä, vaan jättää lapsen epävakaaseen, strukturoimattomaan ja aloitteettomaan tilaan. Ja näitä olotiloja yhteiskunta on altis diagnostisoimaan ADHD-diagnoosin suuntaan jättäen lapsen täysin yksin oman sisäisen tunnetekijänsä varaan.

Nämä häiriöt ovat alttiita kerryttämään uusia ongelmia ja aiheuttamaan inhimillistä kärsimystä ja toisaalta suuria taloudellisia kustannuksia. Mikäli nämä häiriöt osattaisiin ja pystyttäisiin huomaamaan ajoissa, ja siten tarjoamaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päiväkoti- tai kouluarjen tasolla, säästettäisiin isoja euromääriä ja toisaalta inhimillistä kärsimystä. Jos ajateltaisiin että noita lapsia, jotka oireilevat psyykkisen levottomuuden alueella, olisi vaikka sata, niin uskallan kokemukseni pohjalta väittää, että todellista psykoterapeuttista, pitkää lastenpsykiatrista hoitoa noista sadasta tarvitsee vain viisi ja suurin osa oireilevasta kolmanneksesta olisi autettavissa aikuisuuden tukemisella, ymmärryksen lisäämisellä ja sitä kautta lapsen tilannetta auttamalla akuutisti tässä ja nyt. Lasten ja nuorten terapeuttinen ohjaaja voi päiväkotien ja koulujen tasolla toimiessaan tuottaa välitöntä apua saamansa ymmärryksen auttamana, jonka hän välittää lasten kanssa toimiville ammattilaisille ja vanhemmille ja ympäröivälle yhteisölle lujittaen ja kiinteyttäen tätä yhteistyötä. Tämä linjaus tuottaa suurta ammatillista hyötyä ja apua lapsille ja on välttämätön ammatillinen täydennyskoulutusteema, jota nykyhetki vaatii ja kaipaa perheiden ahdingon keskellä. Kun kunta satsaa tietyn kohtuullisen rahamäärän Lasten ja nuorten terapeuttisen ohjaajan koulutukseen, tuottaa koulutus useimmissa tapauksissa sen takaisin moninkertaisesti, kun kunnalla on käytössään ihminen, jolla on osaamista, näkökulmaa ja kykyä toimia lapsen ympärillä olevien aikuisten tukena ja ohjaajana. Lasten ja nuorten terapeuttinen ohjaaja ei ole pelkkä nimike, se on toivo ja merkitys tilanteissa, joissa ammatillinen pedagoginen henkilöstä ei enää koe jaksavansa, eikä osaavansa. Silloin terapeuttinen ohjaaja voi antaa näkökulmaa ja auttaa kaikkia eteenpäin, jaksamaan yhdessä, yhteisönä, oirehtivan lapsen tukena.

On täysin varmaa, että jokainen kunta, joka satsaa lasten ja nuorten psykoterapeuttisen ohjaajan koulutukseen vaikkapa 2500 euroa, tulee saamaan sen lähivuosina moninkertaisesti takaisin, kun erikoissairaanhoidon laskuja ei samassa tahdissa tipahtele kunnan maksettavaksi. Lasten ja nuorten inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Kustannussäästö